Tänä vuonna juhannusmekkoni on harmaa-musta-raidallinen. Tai oikeastaan se on hihaton tunika. Ajatuksissani olen tuo raitavaate ylläni ja vietän juhannusaattoa perheeni kanssa. Ihan pelkästään sillä en pärjää, koska säätiedotus on luvannut iloksemme trombeja. Kenties lisään asuun neuletakin ja housut, en tiedä vielä.
Yleensäkin on harvinaista, että minulla on etukäteen näkemys siitä, mitä puen vaikkapa huomenna päälleni. Ajalla ennen Putiikki-uraani ihailin työkaveria, joka kertoi iltaisin valitsevansa seuraavan päivän vaatteet ja laittavansa ne valmiiksi silitystä myöten, jotta seuraava aamu olisi mahdollisimman vaivaton. Tuohon aikaan kollegani esimerkillinen käyttäytymismalli oli minulle täysin mahdoton käsittää tai toteuttaa, koska en mitenkään voinut itse tietää, millä mielialalla olen seuraavana aamuna ja mitä näin ollen puen.
Mielialapukeutuja olen vieläkin, mutta onneksi jollakin tavalla tyylini löytänyt ja mieleltäni tasoittunut, joten voin nykyään jopa suunnitella tulevaa pukeutumistani. Enemmän suunnittelun esteenä nykyään taitaa olla ajanpuute ja muut aktiviteetit. Ex-työtoverini toimintamalleja toteutan kyllä siinä mielessä, että puettavat vaatteet ovat töihin lähdettäessä helposti löydettävissä ja kohtuullisen huollettuja; kerrassaan toimiva rakennuspalikka arkipäivien aamusäpinöissä.
Hyvää juhannusta, pukeutukaa mielialaan sopivasti sekä lämpimästi!
torstai 23. kesäkuuta 2011
tiistai 21. kesäkuuta 2011
Määrittele jakku
Putiikkiurani alussa olin melko varma siitä, että vaatekappaleiden nimitykset ovat hyvin yhtenäisiä, ts. jos esimerkiksi puhutaan jakusta, niin tarkoitetaan kevyttä sisätakkia tms. Tai jos puhutaan hameesta, niin kyse on ilman muuta puolihameesta, ei mekosta. Tai jos puhutaan topista, niin tarkoitetaan niukkaa, hihatonta yläosaa. Muutaman vuoden asiakastyön tuomalla kokemuksella voin pyörtää puheeni tai jopa kääntää jakkua. Ensinnäkin jakun käsite tuntuu olevan hyvinkin laaja. Joillekin jakku on mikä tahansa yläosa, ts. se voi tarkoittaa toppia, trikoopaitaa, tunikaa, neulepuseroa, ulkotakkia tai liiviä. Hame yhtä lailla on mikä tahansa helmallinen vaate. Ja pitkikset ovat joko housut, sukkahousut tai legginssit. Olenkin oppinut käyttämään tarkentavia kysymyksiä, kun asiakas kertoo etsivänsä nyt vaikkapa sitä jakkua.
Tähän vaatekappaleiden nimitysproblematiikkaan törmäsimme eilen myös kotona, kun mieheni puki ylleen hihattoman paidan. 4-vuotias tyttäreni ihmetteli, miksi iskällä on toppi.
Tähän vaatekappaleiden nimitysproblematiikkaan törmäsimme eilen myös kotona, kun mieheni puki ylleen hihattoman paidan. 4-vuotias tyttäreni ihmetteli, miksi iskällä on toppi.
maanantai 20. kesäkuuta 2011
Toisenlainen viikonloppu
Edellisessä tekstissäni päivittelin kiirettä ja sitä vielä viime viikko olikin. Kroppa päätti sanoa itsensä irti. Perjantai-aamuna heräsin viiltävään niska-yläselkäkipuun ja kieputin itseni vähemmän ketterästi sängystä ylös. Tai tarkemmin sanottuna alas, koska jalkeille oli noustava lattian kautta. Ulkoilmalenkki- ja kuntosalijumppa saivat paikat vetreytymään sen verran, että tunsin itseni jälleen liikunta- ja työkykyiseksi. Menin eteenpäin myös sen voimalla, että edessä oli vapaa ja erilainen vkonloppu.
Osallistuin la-su rummunpunontakurssille Sysmän Aurinkoniemessä. Aurinkoniemi on tunnelmallinen Bed&Breakfast-paikka, jossa on kesäkahvila ja erilaista kurssitarjontaa. Paikan omistaa Rakkausvalmentaja Arja Pulkka ja valmennettua tai ei, rakkautta on saatavilla Aurinkoniemen joka sopessa, viimeistä nurkkaa ja notkelmaa myöten.
La-aamuna sain siis sukeltaa noihin lämpimiin energioihin ja aloittaa rummun työstämisen hyvässä seurassa, ammattilais-ohjaajan Taru Rajavuoren opastuksessa. Materiaaleinamme käytimme poronnahkaa, puuta, luonnonvärejä, villaa jne. Päivät kuluivat intensiivisesti rumpua tehdessä ja pienet tauot nautimme Arjan tarjoamasta täysihoidosta.
Täytyy sanoa, että pienenkin loman tehokkuuden saa venytettyä huikeisiin mittoihin kun a) poistuu kotoa, b) tekee jotain täysin tavallisesta poikkeavaa, ja c)unohtaa puhelimen ja tietokoneen. Sunnuntaina kotiin palatessani olin onnellinen rummunomistaja ja -valmistaja, olin tavannut uusia, mukavia ihmisiä ja olin levännyt.
Tämä pvä Putiikilla onkin mennyt leppoisasti, taitaa se kiirehuippukin olla jo ylitetty.
Tässä linkki rummunpunontakurssille, jos jotakuta kiinnostaa. Suosittelen! http://www.aurinkoniemi.fi/63
Osallistuin la-su rummunpunontakurssille Sysmän Aurinkoniemessä. Aurinkoniemi on tunnelmallinen Bed&Breakfast-paikka, jossa on kesäkahvila ja erilaista kurssitarjontaa. Paikan omistaa Rakkausvalmentaja Arja Pulkka ja valmennettua tai ei, rakkautta on saatavilla Aurinkoniemen joka sopessa, viimeistä nurkkaa ja notkelmaa myöten.
La-aamuna sain siis sukeltaa noihin lämpimiin energioihin ja aloittaa rummun työstämisen hyvässä seurassa, ammattilais-ohjaajan Taru Rajavuoren opastuksessa. Materiaaleinamme käytimme poronnahkaa, puuta, luonnonvärejä, villaa jne. Päivät kuluivat intensiivisesti rumpua tehdessä ja pienet tauot nautimme Arjan tarjoamasta täysihoidosta.
Täytyy sanoa, että pienenkin loman tehokkuuden saa venytettyä huikeisiin mittoihin kun a) poistuu kotoa, b) tekee jotain täysin tavallisesta poikkeavaa, ja c)unohtaa puhelimen ja tietokoneen. Sunnuntaina kotiin palatessani olin onnellinen rummunomistaja ja -valmistaja, olin tavannut uusia, mukavia ihmisiä ja olin levännyt.
Tämä pvä Putiikilla onkin mennyt leppoisasti, taitaa se kiirehuippukin olla jo ylitetty.
Tässä linkki rummunpunontakurssille, jos jotakuta kiinnostaa. Suosittelen! http://www.aurinkoniemi.fi/63
keskiviikko 15. kesäkuuta 2011
Kiireinen kesäkuu
Oi ihana, ja kiireinen, kesäkuu. Ihan jo taivaankappaleiden liikkeet lupasivat hektistä kuukautta, joka vaatii keskittymään työskentelyyn parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Nyt puolessa välissä kuukautta putiikinpitäjä uskoo olevansa oikeassa aikataulussa ja päättää vetää täydellä höyryllä loppuun asti.
On projektia: Ensimmäiset oman malliston mekot tulevat putiikkiin elokuussa. On suunniteltu, on kaavoitettu, on tilattu kankaita, on tehty mallikappaleita, on vaihdettu kankaita, on korjattu kaavoja, on tilattu pesulappuja, on suljettu nettikauppa, on haettu uudesta tarjoukset, on aloitettu uuden nettikaupan tekeminen. On tehty sitä sekä tätä ja siinä sivussa oltu päivittäin Putiikilla myymässä ja pyöritetty normaalia arkea. Projektit ovat alkaneet jo kuukausia sitten, mutta vanhana kunnon viimetingan visertäjänä loppukirin kiristys pakko tehdä.
Kaipaanko nyt papukaijan merkkiä? No enpä kuitenkaan. Rakastan tätä hommaa. Siinä missä sanotaan, että ihminen on sitä mitä se syö, voidaan yhtä hyvin todeta että ihminen on sitä mitä se pukee. Ja voi, minä puen niin mielelläni.
On projektia: Ensimmäiset oman malliston mekot tulevat putiikkiin elokuussa. On suunniteltu, on kaavoitettu, on tilattu kankaita, on tehty mallikappaleita, on vaihdettu kankaita, on korjattu kaavoja, on tilattu pesulappuja, on suljettu nettikauppa, on haettu uudesta tarjoukset, on aloitettu uuden nettikaupan tekeminen. On tehty sitä sekä tätä ja siinä sivussa oltu päivittäin Putiikilla myymässä ja pyöritetty normaalia arkea. Projektit ovat alkaneet jo kuukausia sitten, mutta vanhana kunnon viimetingan visertäjänä loppukirin kiristys pakko tehdä.
Kaipaanko nyt papukaijan merkkiä? No enpä kuitenkaan. Rakastan tätä hommaa. Siinä missä sanotaan, että ihminen on sitä mitä se syö, voidaan yhtä hyvin todeta että ihminen on sitä mitä se pukee. Ja voi, minä puen niin mielelläni.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
